Talvi näyttää vihdoin koittaneen. Pakkasta on lähes kymmenen astetta ja parin päivän lumisateet ovat tuoneet kunnon lumipeitteen maahan. Luonto on hiljentynyt lähes kokonaan. Mikä tärkeintä, epäluonnollinen lehtipuhallinmelu on myös hiljentynyt.
 
Viimeinen havainto ennen lumen tuloa lehtipuhaltimien käytöstä tuli marraskuun 20 päivä. Kun ensimmäistä kertaa kuulin lehtipuhaltimen melua tänä vuonna maaliskuun 21. päivä, se tarkoittaa, että tämä laillistettu kotirauhan häirintä jatkuin enemmän tai vähemmän säännöllisesti kahdeksan kuukautta.
 
Kahdeksan kuukautta!
 
Tämä on kaksi kolmasosaa vuodesta. On aika surkea tilanne, kun kaksi kolmasosaa vuotta ihmiset kollektiiviasunnoissa, kuten kerrostaloissa joutuvat pakkokuuntelemaan 80-100 dB:n melua. Tämän blogin perusteema onkin tarjota ihmisille tietoa tämän pakottamisen mielettömyydestä ja rohkaista huoltoyhtiöitä vaatimaan hiljaisempia laitteita ja valmistajia valmistamaan niitä. Onneksi nyt alkoi kolmannes vuodesta, jolloin lehtipuhallinta ei käytetä.
 
Joulu alkaa lähestymään ja on enää muutaman viikon päässä. On mielenkiintoista huomata, että yksi tunnettu joululaulu, Sylvian joululaulu, ottaa kantaa säähän:
 
”…ja sää aina kuin toukokuun.”
 
Laulun ideana on, että tämä Sylvia tuntee jonkinlaista kaipuuta ja lämpöä Suomea kohtaan oleskellessaan lämpimässä Sisiliassa.* Laulu on hieno sinänsä, mutta jos Suomessa olisi ”sää aina kuin toukokuun”, tilanne olisi katastrofi kotirauhaansa rakastavalle kollektiiviasujalle. Sellainen sää nykyisellään lähes takaisi ympärivuotisen häiriön lehtipuhaltimista.
 
Aamulla lumitraktorit näyttivät risteilevän kerrostaloalueella. Ennen talkkari kolasi lunta käsin, nyt tuo homma on mekanisoitu. Traktorin ääni muuten, vaikka se erottuukin huoneistoihin, on paljon hiljaisempi kuin lehtipuhaltimen. Usein lehtipuhallinedistäjät sanovat, että puhallinta on mahdoton tehdä äänettömäksi, jos tehoa haluaa. On hyvä havaita, että lehtipuhallin siirtää murto-osan grammasta painavia lehtiä paikasta A paikkaan B, kun taas traktori siirtää monien kilogrammojen lumilasteja. Silti, vaikka voidaankin todeta traktorin olevan vahvempi kone ja siten tehokkaampi kuin lehtipuhallin, sen ääni on huomattavan hiljainen lehtipuhaltimeen verrattuna.
 
Ihmisillä on aina ollut kummallisia uskomuksia siitä, miten tietty asia x pitäisi olla, jotta se olisi optimaalinen. Esimerkiksi Henry Ford Sr sanoo kirjassaan ”Elämäni ja työni”, että kun hän aloitti uransa autonvalmistajana, ihmisillä oli käsitys, että auton piti olla mahdollisimman painava, jotta se olisi hyvä.  Toisin sanoen ihmiset sekoittivat jo tuolloin haitallisen sivuvaikutuksen ja edun keskenään. Nykyään useimmat ihmiset tajuavat, että paino on lähinnä haitaksi autolle. Painava auto kuluttaa esimerkiksi enemmän tienpintaa ja polttoainetta. Harva nykyään menee autokauppaan ja sanoo, että haluaa mahdollisimman painavan auton.
 
Saman lailla ihmiset nyt näyttävät samastavan lehtipuhaltimen haitallisen sivuvaikutuksen, sen melun, josta siis ei käytön kannalta ole mitään hyötyä, sen hyödyllisyyteen.
 
* Laulussa mainitaan näköyhteys Etnalle.

Ensimmäinen kommentti (kommentin kirjoittaja poistanut) blogikirjoituksiin otti kantaa siihen, että lehtipuhallin aiheuttaa mahdollisia pölyhaittoja. Valitettavasti tuohon kommenttiin vastaaminen oli vaikeampaa kuin kirjoittaa uusi kirjoitus.

Pöly vs möly

Pulmana siis nähtiin kommentissa, että kuivalla ilmalla puhallin nostaa pölyä ilmaan. Tämä ongelma voi olla mitä tahansa kiusallisen ja vakavan välillä. Hyvä uutinen on, että siitä on jonkin verran ennakkokäytäntöjä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristövirasto on kieltänyt kokonaan teiden puhdistamisen hiekasta yms kuivalla ilmalla käyttäen lehtipuhallinta. Virasto on edellyttänyt veden käyttöä puhdistuksessa sitomassa pölyä. Tässä lehtipuhallin ei ole ollut vahvimmillaan.

Kannattaa siis kysellä oman kotikaupungin tai -kunnan ympäristövirastosta, onko tuota pölyrajoitetta omassa kunnassa olemassa. Jos ei ole, sitä kannattaa pyytää.

Tänään kotipaikkakunnalla oli taas viikonlopun jälkeen lehtipuhaltimet käynnissä. Onneksi ne joita itse satuin näkemään taisivat olla "hiljaisia", alle 90 desibelin laitteita (Keskustelun äänenvoimakkuus normaaliäänellä on noin 60 dB). Ne ovat kylläkin huomattavasti miellyttävämpiä kuin meluisammat 102 dB yms laitteet, mutta ei niidenkään lähistöllä mielellään oleile. Jos niitä käytetään ilman kuulosuojaimia, normaali kuulo vioittuu aika pian niiden lähistöllä. Hieman nopeammin 102 db laitteen kanssa.

Tuo 14:n desibelin ero muuten on huomattava, koska logaritminen desibeliasteikko merkitsee voimakkaasti jyrkkenevää melua varsinkin korkeilla desibelivaihteluilla. Tätäkään seikkaa puhallinten valmistajat tuskin markkinoivat.

Ehkä tämän viikon aikana tilanne alkaa helpottamaan puhallinten osalta. Puut alkavat vihdoin olla vähemmissä lehdissä ja sääennustukset lupailevat lunta ja pakkasta. Pääsee taas pian lumiukkoja rakentelemaan. :)

Ikävä kyllä, alkuviikosta kävi ilmi, että talvi ei ollutkaan vielä tullut jäädäkseen. Valitettavasti myös kiinteistönhuoltoyhtiöt huomasivat saman ja jo torstaina lehtipuhaltimet olivat ulvomassa ympäri kaupunkia.

Mutta mitä väliä, että talvi ei vielä tullutkaan. Onhan sillä. Jos lumi olisi pysynyt maassa vielä pari viikkoa, puut olisivat ehtineet tyhjentyä lehdistä. Niiden siivoaminen olisi vaatinut vain yhden puhalluksen. Nyt puhalluksia saattaa olla luvassa koko marraskuulle.

Huono juttu kotirauhan kannalta, jos asut kerros- tai rivitaloalueella. Vaikka saatiinpa edes viikon tauko puhallinmeluun.

Katselin hieman puhaltimien tietoja netistä. Useista malleista ei näkynyt mitään tietoa melutasosta, vaikka juuri desibelit pistävät lähistöllä olevat sivulliset kärsimään. Ehkä siksi niitä ei mainostetakaan.

Silti joistakin on ilmoitettu desibelit. Pistää miettimään, miksi huoltoyhtiöt eivät valitse asuinalueiden puhdistukseen noita alle 90 dB:n laitteita.

Uutisointi muutenkin on ollut aina lehtipuhallinta suosivaa. Esimerkiksi tässä linkin jutussa puhutaan, miten lehtipuhallin muka "nöyryytti" haravoijan. Varmaan kuivalla ilmalla erityisesti puhallin on nopeampi, mutta nopeus ei poista meluhaittoja. Tälle seikalle poliittisten päättäjien pitäisi tehdä jotakin, koska nykyään lehtipuhaltimien käyttäjät voivat elää kuin siat pellossa ottamatta mitään vastuuta kotirauhan häiritsemisestään.

Talvi näyttää olevan täällä. Vapauttajana, kuten amerikkalaiset Pariisissa 1944.

Suomalainen on viime vuosina oppinut uskomaan, että kesä on se aika vuodesta, jota kannattaa odottaa. Ehkä tavallaan.

Jos asut kollektiiviasunnossa, kuten kerrostalossa, etkä pidä lehtipuhallinten melua kovin suuressa arvossa, talvi on odottamisen arvoinen asia. Talvi tekee sen, mitä huoltoyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden byrokraatit eivät viitsi tai muuten halua tehdä -lopettaa lehtipuhallinmelun.

Jos asut kollektiiviasunnossa, on helppo nähdä tämä seikka. Oletetaanpa, että talvi tulee myöhään. Marraskuun lopulla on vielä lumetonta ja lämmintä. Koko tuon ajan, säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin, olet lehtipuhallinta käyttelevän huolto- tai taloyhtiön kiusattavana kotonasi. Koivuissa todennäköisesti riittää lehtiä koko tuoksi ajaksi.

Kun toisaalta talvi tulee jo nyt, lehdet putoavat ainakin osittain lumisena aikana. Koska niiden siivoamiseen pois menee vain yksi urakka keväällä, tietää tämä vapautusta lehtipuhaltimien melusta.

Olisi varmaan hienoa asua paikassa, missä talvi on elokuusta toukokuuhun. Ehkäpä se jonain päivänä on edessä.

Toisinaan kaduilla kulkiessa kuulee esimerkiksi tieporan jyrinän. Joku voisi kysyä: Miksi siis vaatia nimenomaan lehtipuhaltimille parempia käyttösääntöjä?

Moniakin erilaisia syitä on olemassa. Tärkein lienee se, että lehtipuhaltimia käytetään nykyisin huomattavasti yleisemmin kuin poria. Tuskin missään asunto-osakeyhtiössä joka viikko porataan reikiä normaalioloissa. Lisäksi tieporia käytetään iso osa ajasta tieosuuksilla, joiden varsilla ei asu ihmisiä.

Se tosin, että myös näiden aiheuttamasta melusta ilmoitettaisiin ihmisille, olisi erittäin toivottavaa.